Suomen itsenäisyys

 

Suomen Talvisota 1939-1940 - Jatkosota-rock 

Wille:

Nytpä taas pala purtavaksi. Karua musiikkia. Underground-rockia tai jotain sinne päin. Baddingköhän tässä laulaa? Ja M.A. Nummisen ainakin tunnistan. Musiikki on sellaista letkeää rockia sodanäänillä höystettynä. Ja sanoitus on ainakin omaperäistä. Varmaan aikoinaan kohuakin herättävää, kun kiroillaan ja käsitellään sotaa näin kepeästi. 

En minä tästä oikein osaa sanoa onko tämä nyt hyvää vai huonoa. Kyllä tätä kulttiklassikkoa muutaman kerran jaksaa kuunnella.

3/5

Manninen: 

Suomen Talvisota 1939 - 1940 on yksi suomen legendaarisimmista kulttibändeistä ja syykin on helppo löytää. Erittäin provosoivat sanat yhdistettynä svengaavaan rokkenrolliin ja laulajina mm. Rauli Badding Somerjoki ja M.A. Numminen. Yhtyeen ainoalla levytyksellä Underground-Rockilla on edelleenkin varsin kova maine tietynlaisen ajan- ja musiikin ystävien keskuudessa. Ja kyllähän se itselläkin tulee Talvisotaa ikävä kun kuuntelee nykyajan muka provosoivia Petri Nygårdeja. 

Biisinä Jatkosota-rock ei ole ihan yhtyeen parhaita, mutta ei niitä huonoimpiakaan. Kappale on aika hillitty ja rauhallinen. Lyriikat eivät ole niin hypnoottista sanaseppoilua kuin muutamissa muissa kiekon kappaleissa. Loppua  kohden mentäessä hillitty rauhallisuus kuitenkin muuttuu hupaisan rienaavaksi sotakuvaukseksi, jossa vaihdetaan niin laukauskia kuin kirosanojakin. Eräänlaisena kliimaksina toimii: ”Vittuun sotiminen, tämä äijä lähtee paskalle, perkele!”. Nummisen ja Somerjoen äänet sotivat nekin keskenään erittäin nautittavasti. Varsin hyvä kappale, vaikkei ehkä sitä isänmaallisinta juhlamusiikkia.

4/5

Sanna-Mari Titov - Evakon laulu 

Manninen:

Jos Suomen Talvisota on janan toisessa päässä, niin Evakon Laulu on sitten siellä toisessa. Karjalaisen evakkolapsen tarina joka on koruttoman kaunis, koskettava ja ajoittain musertavan surullinen.

Kuunnellessa minulla ei ollut käsitystä laulajasta, mutta se toimi vain kappaleen eduksi. Tuntematon nainen jonka lauluääni saa kuuntelemaan kappaleen jokaista lausetta. Tarina tulee iholle ja palaksi kurkkuun kyynelkanavia kutittamaan. Musiikillisesti kappale on juuri niin yksinkertainen ja koruton kuin pitääkin. Tässä on malliesimerkki laulusta, jonka paino on täysin lyriikassa ja tulkinnassa, ei soittimilla tuotetuissa äänimaailmoissa. Ainoa merkittävä kysymys on: Saadaanko tunnelma välitettyä? Allekirjoittanut oli ainakin ihan fiiliksissä. Mahtava kappale.

5/5

Wille: 

Näissä vanhoissa iskelmissä on todella sitä jotakin. Silloin osattiin tehdä koskettavia tarinoita eikä pelkkää rakkausdiibadaabaa niin kuin nykyään.

Evakon laulu on koskettava tarina siitä kuinka oli jätettävä koti ja lähdettävä evakkoon. Tarina vie mukanaan ensi kuulemalta ja riimittely on erinomaista. 

Musiikki säestää tarinaa juuri niin kuin pitääkin. On haitaria, marssirummutusta, pianoa ja kitaraa, mutta kaikki sopivina annoksina ja tarkalleen oikeissa kohdissa. Ja Sanna-Mari Titovin kaunis laulu tekee kunniaa tälle Veikko Lavin tekemälle klassikolle.  

Ei voi mitään. Jos kappale saa minulle aikaan näin täydellisesti kylmät väreet selkäpiihin ja tipan linssiin, niin kyllähän se on täysien pisteiden arvoinen suoritus. 

5/5


Seuraavan viikon teema: Perhe